Timantti

Joskus aiemmin syksyllä liimattiin kasaan pehmeää laudepuuta, josta myöhemmin liiman kuivuttua muotoiltiin timantti. Muotoilu tapahtui japanin sahaa käyttäen, hiomalla pinnat sileiksi ja mahdollisia koloja paikattiin paperimassalla, joka sekin lopuksi hiottiin. Muottia tehdessä piti ottaa huomioon muotin päästävyys.

Seuraavaksi muotista tehtiin kaksi muovista timanttia tyhjiömuovainta käyttäen. Mitä parempi päästävyys muotissa oli, sitä helpommin se lähti irti muotista paineilmaa apuna käyttäen.

Timantit maalattiin ruiskulla, joka oli melkoisen haastavaa. Ruiskumaalaaminen osottautui erityisen tekniseksi lajiksi. Maalit olivat läpikuultavia lasimaaleja, joita ohennettiin vedellä. Lopputulos ei ihan tyydytä itseäni, maalin valumaa on nähtävissä jonkin verran valmiissa tuotteessa.

Lopulliseen timanttiin tulee vielä ledi-valoa sisään sekä pohja, jolloin kuvissa näkyvät ylimääräiset reunat leikataan pois.

Lyöntimetallin kiinnitys + patinointi

Lyöntimetalli on ohuen ohutta ja hentoa. Sitä revitään arkista pienemmiksi paloiksi vähän kerrallaan päällystyksen edetessä. En suosittele tekemään missään, missä ilma liikkuu. Tämä nimittäin pöllyää ja lentää ympäriinsä ilmavirtojen mukana. Puhtaat ja kuivat kädet ovat olellinen osa työtä, jos kädet on yhtään nihkeät lyöntimetalli tarttuu ikävästi sormiin ja repeytyy ja ryttääntyy työskennellessä.

Itse päällystin lakattua vaneria. Ensin vanerille suditaan mixtionia, joka kiinnittää lyöntimetallin vaneriin. Kun mixtion on nihkeää, voi siihen alkaa painelemaan lyöntimetallia. Kun haluamansa alueen/esineen on saanut päälystettyä kannattaa sen antaa kuivua jokusen aikaa, ennen kuin siitä pyyhkii ylimääräiset matellin hiput pois puhtaalla pensselillä.

Seuraavaksi lakkasin työn kiiltävällä natura-lakalla. Lakkauksen jälkeen tein patinointi liemet  (natura-lakkaa ja akryylimaalia) kolmessa eri värissä (ruskea, vihreä, sininen). Näitä lisättiin ohuina kerroksina vailla sen kummempaa järjestystä. Lakkakerroksen sai nopeasti kuivattua hiusten kuivaajalla, eikä kuivumisen odotteluun mennyt aikaa. Patinaa lisätään niin kauan kunnes ollaan valmiita lopputulokseen.

vasen: patinoimaton pinta, oikea: patinoitu pinta

Pronssivalu

Oman pronssivaluni lopputulos oli ainakin itseäni tyydyttävä, etenkin kun muotin teko vaiheessa olin melko varma että jotain oli sössitty oikein kunnolla. Onneksi olin kuitenkin väärässä ja valusta tuli valmis ja sitä tehdessä opin monta uutta asiaa.

Seuraa erittäin sekavat kirjalliset ohjeet.

Tätä valua varten minun täytyi tehdä malline, jotta sain muotin tehtyä. Perjaatteessa muotin malline voi olla mikä tahansa esine, kunhan se on tarpeeksi päästävä (noin 2-5 astetta riittää) ja kestää hiekan nuijimisen. Oma mallineeni on tehty muovipuusta, joka on ensin sahattu kultasepän sahalla muotoonsa ja sen jälkeen siistitty viilaamalla sekä hiomalla. Lopuksi kaiversin katkoteräveitsellä vielä urat. Muovipuuta on helppo työstää ja se on tasalaatuista, ei tule oksan paikkoja tms. yllätyksiä vastaan. Vaikka koinkin hioneeni oman mallineeni tarkaan ja sileäksi, lopullisessa valussa näkyy kuitenkin hiomajälkiä yms. sillä öljyhiekka on kopioinnut miltei kaiken mahdollisen malliin. Itse pidin jäljistä tässä valussa, enkä alkanut hiomaan niitä pois valmiista työstä.

Muotti rakennettiin valukehikkoon, joka on kaksiosainen ja lukitaan valaessa. Se mihin mallinne laitetaan muottia tehdessä riippuu paljolti muodosta. Omani oli ns. litteä ja yksipuolinen, joten valukanava jätettiin nurjallepuolelle. 

Ensin pöydälle levitettiin irrotusainetta, ettei öljyhiekka jumahda pöytään kiinni. Kehikon pohjalle siivilöitiin ensin hiekkaa, sitten murustettiin sormilla. Muotista pitää tulla tiivis, eli hiekkaa menee paljon kun se pitää aina nuijia. Kun kehikko on täynnä, ylipääräinen hiekka sahataan pois. 

Kun muotti on valmis, "porataan" siihen vielä valukanava ontolla putkella.

Pronssi kuumennetaan ja sulatetaan. Kun se on nestemäisessä muodossa se kaadetaan valukanavasta muotin sisälle. Valukehikon voi purkaa noin 20min päästä muotin täyttämisestä. Hiekkan sisältä löytyy sitten oma valu.

Valu viimeistellään viilaamalla, hiomalla, kiillottamalla sekä sahaamalla valukanava irti. Koska oma valuni on riipus, lopuksi siihen porattiin vielä reikä. 

Alginaatti-muotti/kipsivalu

Alginaatti on sitä ainetta jota hammaslääkärit tuuppaavat suuhun kun tarvitaan kopioita hampaista tms. oikomishoitoon liittyvää. Omakohtaista kokemusta ei onneksi tuosta käyttötarkoituksesta löydy. Koulussa tein kuitenkin muotin kipsivalulle.


ALGINAATTI-MUOTTI

Alginaatti-jauhe

Tarvikkeet:
- alginaatti-jauhetta ja vettä
- mittausvälineet vedelle ja alginaatille
- erilliset kulhot vedelle ja alginaatille
- astia johon muotti tehdään
- muotin malline








Valmistus/miksausohje:
1. Mittaa vesi omaan kulhoonsa ja alginaatti omaansa, ole tarkkana mittausvaiheessa. Alginaatti-jauhetta mitatessa mittalusikasta on pyyhittävä ylimääräiset jauheet pois.
2. Kun aineet on mitattu sekoita ne keskenään kädellä. Seos vaihtaa välittömästi väriä. Sekoituksessa tulee olla nopea, sillä se alkaa jähmettyä samantien.
3. Kaavi seos astiaan johon aiot tehdä muotin (seoksen voi myös sekoittaa astiassa johon muotin aikoo tehdä).
4. Aseta malline seokseen. Odota noin 2min ja muotti on valmis.

Siivotessaan sotkunsa kannattaa seoksen antaa jähmettyä ensin. Sen saa silloin kätevästi revittyä astioista pois, eikä ainetta joudu viemäriin, jonne se ei todellakaan kuulu.


KIPSIVALU

Tarvikkeet:
- kipsijauhe
- vesi
- sekoitusastia + kipsijauheen annosteluastia
- muotti

Sekoitus:
1. Kipsin ja veden suhde on noin 2:1
2. Laske vettä sekoitusastiaan
3. Lisää kipsiä veteen vähän kerrallaan ja ns. karistaen ympäri astiaa. Jatka tätä kunnes jauhe jää vedenpinnan yläpuolelle eikä enää laskeudu veteen eikä vesi myöskään imeydy jauheeseen heti. Seos jää helposti turhan löysäksi.
4. Sekoita kipsijauhe ja vesi kädellä. Kun seos tuntuu tasaiselta se on valmis.
5. Kaada kipsi muottiin.

Kun seoksen on saanut sekoitettua ja haluaa puhdistaa kipsisen käden, kannattaa olla vieressä joku astia jossa sen verran vettä että käsi huuhtoutuu siinä. Näin kipsiä ei joudu viemäriin. Vesiastian annetaan olla niin kauan että kipsi on laskeutunut pohjalla --> veden voi kaataa varovasti viemäriin ja kipsi jää astiaan.

Valettu alginaatti-muotti

Muotin malline

Valmiista puolipallon muotoisesta kipsimöykystä ei löydy kuvaa, mutta lisäksi tein ylijäämä alginaatista peukalomuotin, jossa mallineena toimi oma peukalo. Siinä sain hyvän kuvan miten nopeasti aine jähmettyy. Kopiointi tarkkuus on myös uskomattoman tarkka.

Kätevä -messut 2014: Robotti-päähine

Muumin ohessa tehdään robotti-päähinettä Kätevä -messuille. Päähineen lisäksi tähän ”asuun” on tulossa ainakin kädet, mahdollisesti rintapanssaria jos aika antaa myöten.
Salpauksen sirkusalan opiskelijat tulevat esittämään koreografian näissä puvuissa. On siis tärkeää että puvuissa pystyy liikkumaan mahdollisimman hyvin. Näkeminen on toinen asia joka tulee ottaa huomioon, ettei mallit putoa catwalkilta.

Esimmäisen jakson yhteenveto

Ensimmäinen jakso loppui, neljä jäljellä tänä vuonna. Fiilikset on hyvät ja ollaan vihdoin päästy hyvään vauhtiin töiden kanssa.

Tehdään tilaustyönä/yhteistyönä Suomen kansallisoopperan Muumipeikko ja pyrstötähti balettiin tarpeistoa. Töitä on aika monenlaisia ja osaa tehdäänkin koko luokan voimin. Enempää en tähän väliin viitsi sano, koska salassapitovelvollisuus. Tätä projektia voidaan ynnäillä sitten kun sen aika koittaa. Ihan en tiedä kuinka paljon mitäkin duunia saa valaista niin ei valaista tämän enempää mitään. Muuta kun että oopparan lavastaja oli tyytyväinen tämän hetken duunin jälkeen/laatuun.

Kansallisoopperan sivuilta vähän infoa baletista.

Meillä oli myös metallityön perusteet tässä heti alkuun ja sehän meni ihan ok. Opeteltiin metallin työstöä mm. sahaamista, poraamista ja hitsaamista, sekä käytiin työvälineitä läpi. Osa teki myös pronssivalua, siitä teenki oman postauksen. Oli ihan avartavaa, rehellisesti sanottuna en edes tienyt että akkuporakoneella voi porata metallia. Hitsaamisjälki on aivan kamalaa, mutta teoriassa osaan mig-hitsata. Sen maskin takaa ei vaan oikeen nää mitään ja se poksuu, varmaan vaatisi vaan ankaraa harjoittelua ja jäljestä tulisi kelvollista., eikä säikähtäisi joka mokaa. Lisäksi oli kaasuliekin sytyttämistä, joka pienen kauhistelun jälkeen kuitenkin luonnistui ihan hyvin. Käytiin kanssa hiekkapuhallus läpi ja osa testasi sitä kynttilän alusiin. Nämä aluset vielä maalattiin jauhemaalilla, ihan mielenkiintoinen prosessi.

Lisäksi me suoritettiin tulityöturvallisuus- ja työturvallisuuskortit.

mikä tämä on

Moikka! Olen aloittanut opiskelut kuun alusta Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa. Koulutusalana on tarpeistonvalmistus. Itselläni opintoihin menee 3 vuotta ja tätä blogia olisikin tarkoitus päivittää koko opiskeluajan. Tarkemman kuvauksen koulutuksesta voi lukea suoraan oppilaitoksen sivuilta.

Blogiin on tarkoitus kerätä erilaisia työtapoja ja töitä, oli kyseessä sitten harjoitustyöt tai asiakastyöt. Aina kaikkia projekteja ei saa esittää sitä mukaan kun niitä työstää, sillä asiakkaat velvoittavat salassapitoon. Niitä töitä esitetään sitten siinä vaiheessa ku näytelmä tms. on nähnyt päivänvalon. Blogista on tarkoitus tulla oppimispäiväkirja/portfolio, josta olisi hyötyä myöhemminkin, jos ei muuten niin muistuttamaan omista onnistumisen hetkistä tai vastaavasti totaalisen pieleen menneistä kokeiluista. Varsinaista oikeaa tapaahan ei ole mitään tehdä ja koska meillä ei ole ensimmäistäkään oppikirjaa ammatillisille aineille teemme tavallaan omanlaiset "oppimismuistiinpanot" blogeihin.

Aiempaa kokemusta bloggaamisesta itselläni ei oikeastaan ole, joten nähtäväksi jää mitä tästä tulee. Tavoitteena olisi kuitenkin tuottaa ymmärrettäviä ohjeita tuotteiden valmistamiseen kuvien kera. Yritän myös kehittää järkevät hakusanat, jotta niistäkin olisi käytännön hyötyä, jos etsii jotain tiettyä asiaa tai aihealuetta.

Itsestäni ja alan valinnastani voisin kertoa sen verran, että vietettyäni joulukuun 2013 Helsingin kaupungin teatterilla työharjoittelussa päädyin hakemaan yhteishaussa tänne kouluun. Myöhemmin keväällä 2014 pääsin vielä työkokeiluun HKT:n tarpeistoon, jossa sillä saumaa vietin 3kk töitä tehden ja uutta oppien. Olen kuitenkin jo vuosia ajatellut tätä työtä mahdollisuutena, mutten vielä vuosi sitten edes tiennyt että tähänkin on oma ammatillinen koulutus. Aiempia opintoja löytyy vaatetus- ja valokuvauspuolelta, joskin ne on jätetty kesken lukion ohella.
Peruskoulun päättymisestä on nyt tullut kuluneeksi kuusi vuotta ja siinä ajassa on ehtinyt kasvaa ihmisenä sekä oikeasti pohtia omaa ammatinvalintaa. Koen löytäneeni sen oikean paikan opiskella, vaikka opiskelutekniikka taitaakin olla vielä toistaiseksi hukassa. Sen löytymistä odotellessa, tervetuloa lukemaan blogiani!